Class of 2014!

 23.5 perjantaina oli vihdoin Graduation of class of  '14! Viimenen viikko ennen valmistumista tuntu menevän samaan aikaan ihan älyttömän nopsaan ja hitaasti. Seniorit ei oikeen käyny kunnollista koulua, me vaan juostiin ympäriinsä ja tehtiin kaikenlaisia prankseja ja yleisesti häirittiin muitten koulunkäyntiä. Maanantaina laitettiin yökkärit päälle kouluun, joka on siis ennenkuulumatonta ottaen huomioon meiän tiukan pukukoodin.Juostiin ympäri koulua ja huudettin one four one four! Rehtori ja apulaisrehtori lähti juoksemaan meiän perässä ja huus että nyt jos ei lopu nii ei tuu diplomia kellekään xD

Tiistaina ja keskiviikkona vaan chillailtiin koulussa, mutta torstaina oli bikedayn ja senior celebrationin vuoro. Tavattiin senioreitten kanssa seittemän aikaan middleschoolilla ja pyöräiltiin(ja tukittiin samalla koko valtatie) koululle ja sen jälkeen koulun sisällä. Ihan mielettömän hauskaa :D Seuraavaks olikin sitten juhlien aika ja mentiinki football fieldille pelaamaan erilaisia pikkupelejä(jos joku tietää minute to win it, niin siitä). Ulos oli pytytetty myös photobooth, jota käytettii kavereitten kaa ahkerasti. Ruokana oli hot dogeja, burgereita ja muuta yhtä terveellistä :D Perjantaiaamuna meillä oli vielä harjotus graduationia varten ja sitten illalla koitti se suuri hetki!

Valmistujaiset oli ulkona fieldillä ja käveltiin sinne parijonossa pomp and cirmustancen soidessa(tää laulu soi täällä aina valmistujaisissa), meiän luokka on noin 300 jotain nii siinä meni hetkonen xD Siinä oli sii´tten vaikka mitkä puheet "this the day that our lives begin" ynnä muut ja sit alko se varsinainen seremonia. KUn oma vuoro tulii, niin kyllähän siinä rupes jännäämään. Näille mun sukunimen lausuminen tuotti vähän hankaluuksia (Kekäläinen), mut kyllä voin sanoa että ihan kunnialla siitä hän suoriutui. Siinä sain sitten certificatet ja muut että oon valmistunu high schoolisat. Ihan viralliset leimat ja Indiana staten allekirjotukset, että valmistuin lukiosta 2014. Haha mietin vaan et mitäköhä tapahtuis jos veisin ton mun lukioon suomessa ja sanoisin et heippa mä oon jo valmistunu, tästä lähenkin lääkikseen..  Aika haikee fiilis siinä tuli kun tajusin etten tuu kuiteskaa näkee kaikkia näitä ihmisiä enää. Vaikeeta oli myös sanoo heippa mun enkun opelle, joka on oll mun tukena vaikka sun missä tilanteessa täällä. Itkuhan siinä sitten lopululta tuli kun kotiin pääsin.


Laura