mi mejor American chica

Julian (in The Usa-blogi) postauksesta inspiroituneena päätin tehdä postauksen mun parhaasta ystävästä Gloriasta. Itseasiassa mä en edes muista ensitapaamista hänen kanssaan. Kuulemma olin ekana päivänä kysynyt miten pääsee ruokalaan, mutta mulla ei oo tästä mitään muistikuvaa, niin sumussa mä ekan päivän kuljin. Gloria kerto myöhemmin, että ei ollu eka oikeen ymmärtäny mitä puhuin, ku täällä päin ei olla totuttu aksentteihin. Tokana koulupäivänä menin kaverini Alexin kanssa istumaan hänen pöytäänsä, jossa Gloria myös istui, sillon juteltiin myös enemmän ja tajuttiin et matkustetaan myös samalla koulubussilla ja ollaan samalla matikan tunnilla. Ruettiin sit jotai enemmän juttelemaan ja juttua riitti. Gloria kutsu mut hänen kirkon nuorten ryhmään, jonka kautta sain taas uusia kavereita! Mulla ei oo koskaan tylsää tai vaivaannuttavaa hetkeä Glorian kanssa.

Mulla oli kauheen vaikeeta perheen vaihdon aikaan ja kun olin siinä pisteessä et mua ahisti mennä kotiin Gloria autto mua niin paljon! En todellakaan ollut mitään erittäin ilosta ja hauskaa seuraa. Itkin koko aika ja ihme ettei Gloria juossu karkuun.. Se kirjotti mulle ihanan kirjeen kun se luuli et joudun muuttamaan Michiganiin. Mut lopulta sain tän mun uuden ihanan perheen Glorian takia! Asun nytte sen naapurissa ja voin vaa tekstata et nähään asap ja sit oonki siel kahen min päästä.

Joskus vaan istutaan ja kuunnellaan musiikkia ja ei ees jutella mut se ei oo ees vaivaannutaavaa. Joittenkin kanssa se on, Glorian kanssa ei. Gloria saa mut nauramaan kun mulla on huono päivä sen tyhmillä jutuilla ja hassuilla ilmeillä. Ja mä saan sen nauramaan kun sillä on paha mieli. Joskus nauretaan ihan hulluna tyhmille jutuille ko ollaan molemmat ihan pöhköjä <3Mä tiedän ettei Gloria tarkota koskaan mitään pahaa eikä oo mulle koskaan oikeesti vihanen. Se joskus yrittää kovati olla, mut ei se pysty vaikka osaan olla erittäin ärsyttävä ja rasittava :D Samoin mä yritän joskus olla hälle vihanen eikä se vaan onnistu haha :D Mun jenkkikavereista mä luotan eniten Gloriaan ja hänelle voin kertoa mitä vaan ja tiiän ettei hän kerro mun asioita muille!

Mä voin vaan ilmestyä Glorian talolle ja mennä suoraan sen jääkaapille tai kävellä sen huoneeseen. Ja se sanoo hey idiot tai you hate me :D Siihen sanon et yeah I do ja sit teen puolikkaan sydämen kädellä ja Gloria tekee toisen puolen sen kädellä <3

Muistan kun värjätiin mun hiuksia ja se koomisuus kun kyyhötin niitten poreammeessa shorteissa ja tpaidassa ja yritettiin pestä väriä pois ja mulla oli kauhee kylmä. Mä siellä valitin ja värjyttelin kun oli klmä ja Gloria nauro mun säälittävyydelle. Ulkopuoliselle tää ois näyttäny erittäin... jännältä. Mut se oli kyl älyttömän hauskaa. Tai kun matkattiin meikkikaupasta Walmartiin jäisen parkkipaikan yli, se oli kyllä seikkailu. Tai kun olin teillä yötä ja rupesin puhumaan unissani jotain outoja ja Gloria vaan nauroi..  Kaikki dgroupkerrat ja axis-kerrat ja lazertag! Se oli kyllä hauskaa ja olin ihan paniikissa kun en osannu pelata xD Mulla onvaan niin pajon muistoja Gloriasta etten pysty listaamaan kaikkia millään..

Oon onnellinen, kun löysin mun höntin täältä toiselta puolelta maapalloa, kauhistuttaakin ajatella mitä jos en ois koskaan lähtenykkään.. Ja mitä sitten tapahtuu kun lähen takas Suomeen en haluu ees aatella.. Meillä on kuitenkin vielä niin paljon kokematta, esim tuleva Chicagon reissu Glorian perheen kanssa, siitä tulee niin hauskaa!

Dear Gloria please don't kill me <3

Gloria, mä tiedän et sä kuitenkin kääännät tän googlekääntäjällä( ja tää ei tuu tekemään mitään selkoa ja kohta sä tekstaa mulle, niin MITÄ sä kirjotit musta...) Joten tässä sulle viesti: En tiiä miten oisin pärjänny täällä jenkeissä ilman sua, oot mun ultimateparasjenkkikaveri <3 I LOVE U IDIOT! Tuut sitten tapaamaan mua Suomeen tai vielä parempi toteutetaan mun suunnitelma ja postitetaan sut mun matkalaukussa mun mukana! 

-Laura-